Miksi Suomi purkaa rakennuksia ennätysvauhdilla – ja mitä se kertoo meistä?

Viime vuosikymmeninä Suomi on muuttunut nopeammin kuin moni osasi ennakoida. Kaupungit kasvavat ja muuttavat muotoaan, kun taas maaseudulla tyhjenevät kiinteistöt herättävät huolta ja kysymyksiä. Rakennusten purkutahti on lähes kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa, ja joukossa on yhä nuorempia kiinteistöjä. MTV3:n iltauutisten mukaan jopa 1990-luvulla rakennettuja rakennuksia puretaan kiihtyvällä vauhdilla. 

Suomen väestö on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 200 000 hengellä. Tämä kasvu on keskittynyt pääasiassa kaupunkiseuduille, mikä on muuttanut kaupunkien rakennetta merkittävästi. Vanhoja tehdasalueita, satama-alueita ja muita aiemmin teollisuuden käytössä olleita alueita on kaavoitettu asumiseen. Näillä alueilla olevat rakennukset, jotka eivät ole soveltuneet uuteen käyttötarkoitukseen, ovat joutuneet väistymään uusien asuinrakennusten tieltä.

Samalla kun uusia asuinalueita syntyy, myös olemassa oleville alueille suunnitellaan täydennysrakentamista, joka tänä päivänä usein tarkoittaa purkamista. Tänä päivänä purkamista vastaan esitetään entistä enemmän myös kritiikkiä.

Kaupunkien muutos on välttämätöntä väestönkasvun myötä, mutta se tuo mukanaan kysymyksiä vastuullisuudesta ja resurssien reilusta käytöstä.. Voisiko jo olemassa olevia rakennuksia hyödyntää nykyistä tehokkaammin, esimerkiksi remontoimalla ja muokkaamalla niiden käyttötarkoitusta? Tämä kysymys korostuu, kun katsomme rakennusten purkamisen ympäristövaikutuksia ja resurssien kulutusta.

Vastuullinen kiinteistöomistaminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Aitoa vastuullisuutta kiinteistöomistamisessa on huolehtia rakennusten kunnosta ja energiatehokkuudesta tulevaisuutta silmällä pitäen. Energiatehokkuusparannukset, peruskorjaukset ja kuluneiden osien uusiminen ovat keskeisiä keinoja, joilla kiinteistöjen elinkaarta voidaan pidentää. Tämä vaatii investointeja ja pitkäjänteisyyttä, mutta se on myös ympäristön ja talouden kannalta kestävämpi vaihtoehto kuin purkaminen ja uudisrakentaminen.

Liian usein kiinteistönomistajat kuitenkin valitsevat purkamisen, koska se näyttää lyhyellä aikavälillä helpommalta tai taloudellisesti kannattavammalta. Tämä ajattelutapa korostaa sitä, kuinka tärkeää on tukea ja kannustaa kiinteistöjen kunnossapitoa sekä tarjota houkuttelevia taloudellisia ja lainsäädännöllisiä keinoja energiatehokkuuden parantamiseen.

Kaupungistumisen varjopuolet – mitä tehdä tyhjille kiinteistöille?

Kaupungistuminen ei vaikuta pelkästään kasvukeskuksiin. Muualla Suomessa väestökato ja muuttotappiot jättävät kiinteistöjä tyhjiksi, eikä niille aina löydy käyttöä. Tyhjillään olevat rakennukset rapistuvat nopeasti, eikä niiden kunnostaminen ole aina taloudellisesti mahdollista. Harva haluaa ottaa lainaa remontoidakseen kiinteistön, jonka nykyiselle käyttötarkoitukselle ei ole kysyntää.

Tämä nostaa esiin tarpeen tarkastella rakennusten suojelukriteereitä kriittisesti. Onko perusteltua pitää tiukkoja suojeluperusteita myös rakennusten sisätiloille, jos niiden nykyinen käyttötarkoitus ei ole enää toimiva? Ja pitäisikö rakennusten käyttötarkoitusta muutettaessa vaatia samoja ominaisuuksia kuin uudisrakennuksilta? Näitä kysymyksiä ei voida ratkaista yksioikoisesti, mutta ne ansaitsevat avoimen ja pragmaattisen keskustelun, jossa huomioidaan sekä kulttuurihistorialliset että taloudelliset näkökulmat.

Rakennusten purkaminen on arvovalinta

Rakennusten kiihtyvä purkutahti on osa laajempaa tarinaa: se kertoo yhteiskuntamme arvoista, prioriteeteista ja toimintatavoista. Rakennuksia puretaan, koska kaupungit kasvavat, tarpeet muuttuvat ja vanhojen rakennusten ylläpito nähdään usein liian työläänä tai kalliina. Toisaalta tämä ilmiö heijastaa myös yhteiskuntamme lyhytjänteisyyttä ja resurssien käytön tehottomuutta.

Jos haluamme toimia kestävästi, meidän on panostettava pitkäikäisiin, muunneltaviin ja vastuullisesti ylläpidettyihin rakennuksiin. Samalla on tärkeää löytää keinoja hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa niin kaupunkien kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella. Rakennusten purkaminen ei ole vain tekninen toimenpide, vaan se on arvovalinta – ja valinta, joka muokkaa maisemiamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme pitkälle tulevaisuuteen.