Puistoa betonin tilalle? 3+1 ideaa kaupungin resilienssin lisäämiseksi ilmastonmuutosta vastaan
Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen juttu hollantilaisesta Arnheim kaupungista, jossa kaupunkilaisille on annettu aktiivisempi rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Arnheimin kaupungin johto oli ymmärtänyt, että ilmastonmuutos tulee koettelemaan kaupunkia sään ääri-ilmöiden myötä ja alkanut sijoittaa riskialueita, joiden resilienssiä sääilmiöitä vastaan tulisi lisätä.
Arnheimiläiset siis kasvattavat kaupunkinsa vastustuskykyä ilmastonmuutosta vastaan. Juttu Arnheimistä toi mieleen muutama viikko sitten Helsinki Symposium tapahtumassa puhuneen Michael Berkowitz:n esityksen kaupunkien resielenssistä. Berkowitzin luoma “Resilient Cities Network” (https://resilientcitiesnetwork.org/) auttaa kaupunkeja niiden pahimpien haasteiden ratkaisuissa, muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Mitä yhteistä sitten löysin Arnheimiläisten puiden istutus-hankkeista ja Berkowitzin resilienssiverkostosta? Kummassakin ilmiössä ratkaistaan ilmastonmuutosta yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkilaiset pääsevät osallisiksi ratkaisujen luomiseen ja voivat myös kokea uudenlaista yhteisöllisyyttä ratkaisuja toteuttaessa. Tässä olisikin omat lempiajatukseni kaupunkilaislähtöiseen vastutuskyvyn lisäämiseen:
Korvataan koulujen asfalttipihat puistomaisella suunnittelulla
Mietin hetken lapseni lähikoulua, Arabian peruskoulua, vaikka koulu on keskellä rantapuistoa on koko koulun pihan asfaltoitu. Koulun pihapiirissä on vain muutama hassu puu ja pensas. Näitä löytyy kyllä koulun pihan vierestä, mutta valtaosa pihapiiristä on asfalttia. Sen lisäksi, että asvaltti on ankea ympäristö leikille, se lisää myös alueen altiutta kuumuudelle.
Pariisi käynnisti osana heidän ilmastonmuutoksen torjuntaa vihreiden keitaiden rakentamisen koulujen pihalle. Tavoitteena saada koulun pihalle mahdollisimman paljon istutuksia ja nurmikkoa. Näin koulujen pihat ovat sekä viihtyisimpiä koululaisille että viilentävät ilmaa sitomalla lämpöä. Miksei sama toimisi myös meillä Helsingissä?
Lähde: https://www.preventionweb.net/news/view/61049
2. Kaupunginosayhdistysten istutustalkoot
Arnheimin kunnassa kaupunkilaiset saivat tukea kaupungilta, mikäli kaupunkilaiset halusivat hankkia kasveja, jolla hillitä ilmastonmuutosta. Miksei meilläkin annettaisi kaupunkilaisille samanlaisia mahdollisuuksia? Voisin kuvitella, että moni kaupunginosayhditys, kuten esimerkiksi Artova, voisi innostua yhteisistä puun istutustalkoista ja yhteisestä tekemisestä. Ajatus sopisi myös hyvin yhteen jo voimassa olevan aloitteen “100 000 puuta” kanssa kaupunkilaisilla voi hyvinkin olla toiveita puistosuunnittelijoiden lisäksi siitä, mihin puita tarvittaisiin lisää?
3. Ojien ja joutomaiden hyödyntäminen
Helsingissä on edelleen paljon alueita, jotka ovat hetkellisesti joutomaana tai aluieta, joita ei tulla koskaan tarkemmin kaavoittamaan, kuten tasoliittymien ympärillä olevat alueet tai tienvarret sekä teollisuusalueet, jotka odottavat kaavoittamista. Kaikkiin näihin ei toki ole mahdollista istuttaa lisää puita, mutta kevyempiä pensasratkaisuja voisi olla hyvin saatavilla. Näin tukisimme sekä hyönteisten elinolosuhteita kaupungissa sekä tukisimme biodiversiteettiä.
+Puistosuunnitelmien uudelleen arvioinnit ->biodiversiteetti & tulvat & kuumuus
Bonusajatuksena haluaisin, että Helsingin kaupunki arvioi kaupungin vihersormet biodiversiteetin tukemisen ja ilmastoresilienssin näkökulmasta. Viheralueiden merkitys on jo hyvin tunnistettu, mutta olisi hienoa kuulla, että voisiko olemassa olevia alueita vahvistaa entisestään, jotta voimme varautua ilmastonmuutokseen paremmin.
Lähde: https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2016-2.pdf
